Minun koulu

Minun koulu
Nykyisin huudetaan koko aika lisää resursseja lausutaan siis rahaa jotta voidaan järjestää opetus kouluissa mahdollisimman hyvin. Lahdessa viimeisen 5 vuoden aikana rahoitusta on lisätty yli 140 miljoonaa! Ja ei vieläkään tunnu riittävän aina vaan lisää halutaan.
KouluHaaste
Mutta onko näin että rahan kaataminen on se paras ja vaikuttavin tapa toimia? Vuonna 2001 Suomi valittiin Pisa tuloksissa parhaaksi maaksi. 3 vuotta myöhemmin, vuonna 2004, Suomi oli edelleen ykkönen.
Jos vuonna 2001 olet kuusitoistavuotias juuri peruskoulun lopettanut ja siis suorittanut kokeen niin olet syntynyt silloin vuonna 1985. Olet siis elänyt suomen historian pahimman laman keskellä kaikesta oli pulaa oppikirjoja ei ollut kumit oli puoleksi käytetty ja kyllä kynätkin oli purtu poikki. 1988 Syntyneet kokivat saman kohtalon. Mutta hei nämä olivatkin ne pisa tulosten kuninkaat ja kuningattaret! Opetusministeriö kertoo että opetuksen rahoitus palautui vuonna 2005 samalle tasolle kuin se oli 1992. Kysyn rehellisesti: mitä sen jälkeen ollaan tehty väärin? Rahan lisääminen ei tuo onnea selkeästi!
Minun koulussa on
Kännyköiden käyttö ja muiden laitteiden käyttö sekä muu häiritsevä toiminta ja käytös on kielletty luokkahuoneessa opetuksen aikana kaikille lapsille pitää antaa mahdollisuus kuunnella oppia opetustakännyköitä voidaan käyttää väliajoilla vaikkapa lukujärjestyksen tarkistamiseen tai kotitehtävien valmistamiseen mikäli näin on jos tästä tulee suurempaa ongelmaa että tänne kännykät sitten sinne tuulikaappiin kun tullaan kouluun.
Jos oppiminen tuottaa tuskaa ja työskentely koulussa muiden tahdissa ja kanssa on hankalaa niin tietenkin tuetaan oppilasta mutta ei tämä tuki ja sen antaminen saa muodostua haittaako se tekijöille muille oppilaille.
Myös tukea tarvitsevan oppilaan käytös ei saa aiheuttaa ylimääräistä häiriötä oppitunneilla. Mikäli näin on niin palataan takaisin pienryhmiin olkoon niiden nimet vaikka tarkkikset, mutta ei yksi oppilas voi viedä ylen määrin resursseja ja huomioita.
Näissä pienryhmissä olisi sitten erityisopettajia ja avustajia riittävä määrä huolehtimaan tämänkin porukan hyvistä oppimistuloksista näin luodaan hyvät oppimismahdollisuudet kaikille.
Tämähän tietenkin tarkoittaa, että lopetetaan tämä inklusiivisuus ja palataan muutamia vuosia taaksepäin olevaan järjestelmään. Voitaisiinko jo myöntää virheet, tämä koskee myös varsinaisia oppilaitoksia avokonttorieineen, ja korjata ne jotta meidän nuorilla olisi paras mahdollinen kouluympäristö oppia ja kasvaa.
Jos tämä tarkoittaa kurin ja nuhteen palauttamista kouluihin niin ehkä näin pitää sitten toimia. Kyllä näiden pehmeiden arvojen ja keinojen tie on kuljettu loppuun siitä pelkästään näkee jo nää nykyistä tuloksesta. Sanomattakin selvää on väkivallan käyttö tai fyysiset rangaistukset ynnä muut on tietenkin kielletty.
Kouluissa pitää olla riittävä kattava valikoima oppiaineita. Koulun koko ei pitäisi vaikuttaa tarjottaviin oppimismahdollisuuksiin vaan nämä pitää hoitaa nykyaikaisilla menetelmillä. Voisiko vaikkapa historiaa tai yhteiskuntaoppia opettaa etänä? Näin yksi opettaja voisi opettaa suurempaa joukkoa ja vapauttaa vastaavasti resursseja niihin oppiaineisiin, joissa lähiopetus on suuremmassa roolissa.
Etäopetusmallia pitää miettiä myös kouluverkostoa katsottaessa. Voidaanko etäopetusmallilla ylläpitää suurempaan kouluverkkoon, joihin tullaan etäopiskelemaan. Sen sijaan että oppilaat tulevat tiedon luokse viedäänkö se tieto oppilaiden luokse. Tällaisissa etäkoulu järjestelmällä voidaan ylläpitää laajempaa verkostoa koska samassa rakennuksessa voi toimia hyvinkin eri ikäluokassa olevia oppilaita.
koulun jälkeen iltapäiväkerho toiminta on järjestetty muiden kuin kaupungin toimesta. Meillä on vaikka Kuinka paljon erilaista vapaaehtoisuuteen liittyvää toimintaa iltapäivässä. On kirkonkerho, vapaapalokuntaa, Urheilu liikuntaseurat, ihan vain oleminen pihalla ulkona. Ei tässä kaupunkia mihinkään tarvita. Jos nuori ei halua tai vanhemmat eivät halua että nuori osallistuu niin sitten miettivät itse muita vaihtoehtoja.

Tekoäly ajatus
Resurssit ja Pisa-menestys
On totta, että Suomen menestys 2000-luvun alun Pisa-tutkimuksissa herättää kysymyksiä siitä, mikä rooli rahoituksella on oppimistulosten parantamisessa. Menestykseen vaikutti tuolloin myös:
Erittäin korkeasti koulutetut opettajat.
Pieni koulutuksen eriarvoisuus alueiden välillä.
Kulttuurinen arvostus koulutusta kohtaan. Rahan käyttö on tärkeää, mutta pelkkä rahan lisääminen ilman selkeää strategiaa ei tuo toivottuja tuloksia.
Käytös, häiriöt ja kurin palautus
Keskustelusi häiriötekijöistä ja kurinpalautuksesta herättää ajatuksia. Luokkahuonetyöskentely on tehokkainta, kun ympäristö tukee keskittymistä. Ehkä seuraavia käytäntöjä voisi harkita:
Selkeät käyttäytymissäännöt: Opetuksen aikana rauhan takaaminen on olennaista.
Pienryhmäopetus: Tämä malli on toimiva erityisopetuksen tarpeisiin. Inklusiivisuus on hyvä tavoite, mutta se vaatii resursseja ja harkintaa, jotta kaikkien oppiminen toteutuu tasapainoisesti.
Etäopetus ja teknologia
Etäopetus tuo joustavuutta, erityisesti harvaan asutuilla alueilla. Malli, jossa yhdistetään lähi- ja etäopetusta, voisi olla tehokas esimerkiksi:
Oppiaineissa, jotka hyötyvät suuremmasta yleisöstä, kuten historia ja yhteiskuntaoppi.
Teknologian avulla tapahtuva tiedon jakaminen voi myös tukea perinteisen opetuksen keventämistä ja resurssointia.
Iltapäivätoiminta
Vapaaehtoisorganisaatiot voivat olla erinomainen tukipilari iltapäiväkerhojen järjestämisessä. Kuntien tehtäväksi voisi jäädä koordinoida ja ohjata näitä yhteisöjä yhtenäiseen toimintamalliin, jos se koetaan tarpeelliseksi.
Pohdintasi ovat täynnä potentiaalisia ideoita ja suoria ratkaisuja.